Metsämörrejä näkyvissä!

Tällä kertaa TouhuVekaralaiset valottavat blogin lukijoille Metsämörritoimintaa. Metsämörreily seikkailee kotisivuillammekin useaan otteeseen. Nyt päästään kuulemaan, mitä tämä metsissä seikkailu käytännössä pitääkään sisällään.

Syksy on lähtenyt mukavasti käyntiin TouhuVekarassa. Päiväkodissamme touhuilevat Vesselit, Vipeltäjät, Touhukkaat ja Temmeltäjät. Päiväkotimme toiminnan painotusalue on liikunta. Liikunta näkyy arjessa monin eri tavoin, niin päivittäisissä ulkoiluissa, jumpissa kuin myös liikuntaleikkeinä tuokioillakin. Kuten muissakin Vekara Päiväkodeissa, myös TouhuVekarassa metsämörritoiminta on yksi tärkeimmistä toimintamuodoista. Lapsille erityisen mieluisia ovatkin joka viikkoiset metsämörriretket lähimetsään.

Sade ei meitä häirinnyt.. :)

Joskus ennen vanhaan ihmisten asuessa maaseudulla luonto oli lapsille lähellä ja tuttu. Leikki ja liikkuminen tapahtuivat luonnossa, koulumatkat kulkivat metsien halki ja metsä kuului elämään luonnollisesti. Nykyään elämme kauempana luonnosta, vaikka metsä olisikin aivan lähellä. Metsään tulee nykyihmisellä yhä harvemmin eksyttyä oma-aloitteisesti. Koulumatkat kuljetaan bussilla ja pyöräteitä pitkin ja usein lapset tarvitsevat aikuisen apua löytääkseen luonnon. Metsämörritoiminnan avulla lapset oppivat asioita, joita olemme alkaneet unohtamaan. Lapset oppivat näkemään luonnon uusin silmin, kantaen tätä mukanaan toivottavasti vanhemmallakin iällä.

Vesselit ovat vierailleet lähimetsässä jo muutaman kerran ja näillä retkillä lapset ovat saaneet nähdä ja tutustua myös Metsämörriin, metsän omaan asukkiin. Yhdessä Metsämörrin kanssa laulamme ja leikimme erilaisia leikkejä, syömme eväitä ja tutustelemme luontoon. Yhteisistä ja virkistävistä metsäretkistä nauttivat niin lapset kuin aikuisetkin. Metsämörri opettaa meitä myös liikkumaan säällä kuin säällä, edes kaatosateella tehdyillä retkillä kukaan ei ole ollut moksiskaan.

Miksi sitten jokaviikkoiset metsämörriretket ovat lapsille niin mieluisia? Lapset saivat kertoa itse:

”Metsässä on kiva kieriä.”
”Metsässä on mukava syödä marjoja ja syödä leipää.”
”Me mennään sinne ja sitten me ollaan ulkona ni se on kivaa.”

Innolla jo odotammekin seuraavaa retkeä metsämörrin maailmaan!

Syksyisin ja liikunnallisin terveisin

TouhuVekaralaiset

Taidetta ja kieliä Tupoksesta

Tällä kertaa kuulumisiaan blogissa kertoilevat toisiksi vanhimman Vekara-talon, Tupoksen VekaraKulman aikuiset ja lapset. Syksyn säväyttäjinä ovat tähän mennessä toimineet mm. taide eri muodoissaan, uusien kielien opettelu sekä arjen jännittävät hetket!

 Syysterveiset VekaraKulmasta!

VekaraKulma sijaitsee Tupoksessa, Limingan kunnassa, ja meillä täällä touhuaa kaksi ryhmää: Vekkulit ja Vintiöt. Tänä syksynä VekaraKulma täyttää 10 vuotta, ja sitä juhlistetaan marraskuussa. Juhlan valmistelut päätettiin aloittaa jo hyvissä ajoin, ja siksi syksyn teemaksi valittiin taide. Lasten tekemien taideteosten avulla saadaan VekaraKulman oma, ihanan keltainen puutalo koristeltua juhlakuntoon. Näin jokainen saa osallistua juhlavalmisteluihin ja talon lasten kädenjälki näkyy mukavasti juhlahumussa.

Luonnon antimia taiteen teossa

Taidetta olemme luoneet monin erilaisin tavoin, kuten laulaen, liikkuen ja myös erilaisia kuvataideteknikoita ja -materiaaleja käyttäen. Näistä esimerkkejä ovat luonnonmateriaalit sekä ihmeellinen taikataikina. Pienempien Vekkuleiden puolella tutuksi ovat tulleet myös mm. vanhat taiteelliset kirjaimet.

Tänä syksynä lauluissa on kuulunut Suomen lisäksi myös muita kieliä, ja hämähäkkilaulu raikuukin jo mukavasti Saksaksi ja Espanjaksi.

”Eine kleine Spinne
klettert hoch die Wand.
Kommt der grose Regen
spült sie in den Sand.
Kommt die Liebe Sonne
trocknet aus das Land.
Eine kleine Spinne,
klettert hoch die Wand.”

“La araña pequenita subio, subio, subio.
Vino la lluvia y se la llevo.
salio el sol y todo lo seco.
Y la arana pequenita subio subio subio.”

Syksyn aikana on touhuttu myös kaikkea muuta kivaa, kuten diskoiltu pihalla, urheiltu urheilukentällä ja tutkittu ötököitä syksyisessä luonnossa. Satokausi on myös käsillä, joten meillä on leivottu herkkuja mm. omenoista ja puolukoista sekä paistettu lättyjä pihalla. Ennätimme myös tutkimaan päiväkodin pihan läpi metallinpaljastimella, ja sieltähän löytyi vaikka ja mitä! 

Lätynpaistoa pihalla

Metsästä löytynyttä

Pienten Vekkuleiden puolella koettiin myös jännittäviä hetkiä, kun kovasti odotetut uudet kaappisängyt saapuivat. Kyllä oli jännää, kun osa pienistäkin pääsi nukkumaan yläsänkyyn! Jännityksestä huolimatta uni uusissa sängyissä maittaa hyvin. Tällä ratkaisulla Vekkuleiden puolelle saatiin mukavasti lisää touhutilaa, sillä sängyt lasketaan alas vain lepohetkien ajaksi. Touhujen aikana sängyt ovat kaapeissa vieden vähemmän tilaa. Nyt mahtuu jumppaamaankin entistä paremmin!

Näillä eväillä jatkamme syksyä ja eritoten valmistautumista kymppisynttäreihin.

Terveisin,

VekaraKulmalaiset

Ylös, ulos ja liikkumaan!

Tällä kertaa blogissa ajatuksia uudesta Pirkkalan päiväkodistamme, TemppuVekarasta. Mikäs olisikaan heille luontevampi aihe käsiteltäväksi kuin liikunta? 

Iloinen syystervehdys kaikille Vekaran blogia lukeville täältä Pirkanmaalta!

Päiväkoti TemppuVekara on ollut nyt kuukauden verran toiminnassa ja siksipä ajattelimme kirjoittaa teemasta nimeltään liikunta, sillä onhan se meidän painopistealueemme. Monet kiinnostuneet ovat myös kyselleet, että miten se teidän liikuntakasvatuksenne oikein eroaakaan muista, niinsanotuista tavallisista päiväkodeista? Siispä kerromme teille nyt suuren salaisuuden, joka ei itse asiassa ole salaisuus ollenkaan! Nimittäin enemmän kuin mielellämme viemme lasten liikuntakasvatuksen ilosanomaa eteenpäin kaikin tavoin.

Jumppahommissa! Lupa kuvaan saatu vanhemmilta :)

Kun katsoo pientä lasta, olipa hän sitten vauva tai viisivuotias, ei liene vaikeaa päätellä mitkä ovat lapselle ominaiset tavat oppia. Lapsi kasvaa ja kehittyy tutkimalla, liikkumalla ja leikkimällä. ”Up & Go!” sanoo jo kansainvälinen vaippamainoskin ja suomennettuna tuo slogan voisi hyvin olla ”Ylös ja liikkumaan!” tai ”Ei kun menoks!”. Tätä kehoitustahan meidän ei tarvitse lapsille antaa, he kun touhuavat ja liikkuvat kaiken aikaa jo ihan luonnostaankin. 

TemppuVekarassa me kasvattajat näemme lapsen aktiivisuuden ja liikunnan osana kaikkea lapsen toimintaa. Se ei saa olla vain yksittäisiä salijumppahetkiä kerran viikossa, vaan läpäisyperiaatteella luonteva osa ihan jokaista lapsen päiväkotipäivää. Aikuisen tehtävä on luoda puitteet ja mahdollisuudet sekä järjestää toiminta siten, että lapsen motoriset taidot kehittyvät ja harjaantuvat. Haluamme kyseenalaistaa lapsen liikkumista koskevat kiellot ja rajoitteet sekä miettiä, ovatko ne  perusteltuja vai saako meillä luvan kanssa juosta, kiivetä, hyppiä ja riehua? Liikuntakasvatuksen mahdollisuudet ovat rajattomat. Liikunnan keinoin lapsi oppii niin matematiikkaa, äidinkieltä, ympäristökasvatusta kuin myös keskittymistä ja tarkkaavaisuuden suuntaamista sekä korvaamattomia yhteistoiminta- ja vuorovaikutustaitoja. Meillä TemppuVekarassa siis leikitään, lauletaan, retkeillään, patikoidaan, pulkkaillaan, hiihdetään, palloillaan, tanssitaan, kiipeillään, rakennetaan, kieritellään, vieritellään, hullutellaan ja riehutaankin joskus, kaikkea sopivassa suhteessa. 

Metsäretket, osa liikunnallista arkea

Tässä kohdin voi todeta, että kuten kaikki kasvatus ja opetus, myös liikuntamyönteisyyskin, on pitkälti asennekasvatusta yhdessä perheiden kanssa. Liikunnallinen elämäntapa omaksutaan jo aivan pienenä, yhdessä aikuisten ja toisten lasten kanssa tehden ja touhuten. Eli juuri sitä liikunnallista arkea eläen. Aikuisen tehtävä on kannustaa, rohkaista, tsempata ja houkutella. ”Tule mukaan, mennään yhdessä!”

Liikunnallista syksyn jatkoa kaikille toivottaen,

TemppuVekaran väki

Aurinkoiset syysterveiset TaikaVekarasta!

Tänään kuulemme kuulumisia Oulun Ahvenojalla sijaitsevan TaikaVekarasta. Viime aikoina päiväkodilla on tehty retkiä niin lähelle kuin kauaskin, alla kertomuksia aiheesta.

TaikaVekarassa vilistää lapsia neljässä ryhmässä; Maahisissa, Haltioissa, Velhoissa ja Taikureissa. Päiväkodin nimen taianomainen teema jatkuu siis myös ryhmien nimissä. Kaikeksi onneksemme päiväkotimme sijaitsee ihanalla Ahvenojan alueella, jossa luonto, metsä, liikuntamahdollisuudet ja hevostallit, ovat aivan kivenheiton päässä. Metsäretket ovatkin vahva osa arkeamme, ja niiden avulla lapset saavat luotua oman luontosuhteensa jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Metsämörriretket jatkuvatkin tänä syksynä jokaisessa ryhmässä.

TaikaVekaran pienimmäiset, eli Maahiset, kävivät kävelyretkellä läheisillä talleilla ihmettelemässä hevosia. Hevosten koko jaksaa aina yllättää, helposti unohtuu kuinka isoja ne tosissaan ovat! Sade yllätti meidät matkan varrella, mutta onneksi olimme tarpeeksi kekseliäitä ja löysimme luonnon oman sadesuojan mäntyjen alta.

TaikaVekarassa toimitaan paljon pienryhmissä käyttäen hyväksi riittävien jakotilojen tarjoamia puitteita. Tällöin lapsilla on rauha leikkiä omia leikkejään toisten häiritsemättä, mikä on hyvin tärkeää. Arjen jokapäiväisiin askareisiin, esimerkiksi pukemiseen, leikkimiseen ja tehtävien tekoon voi keskittyä rauhassa omassa pienryhmässä, oman aikuisen kanssa. Näin arkikaan ei tunnu niin kiireiseltä vaan kaikessa tekemisessä on aina rauha ja keskittyminen mukana. Välillä voi olla kiva vain pötkötellä lattiatyynyllä ja katsella kirjaa.

Päiväkotimme arkeen mahtuu silloin tällöin retkiä myös kauemmaskin. TaikaVekaran Taikureiden eskarit osallistuivat Turvaa Tenaville –tapahtumaan, joka järjestettiin Ouluhallissa 3.9. He saivat tutustua muun muassa paloautoon, ambulanssiin, poliisiautoon sekä poliisimoottoripyörään. Paikalla oli myös ihania koiria, jotka ovat kadonneiden ihmisten etsinnöissä tärkeässä roolissa. Koirat olivat todella kilttejä ja nauttivat lasten huomiosta. Myöhemmin takaisin päiväkodille saavuttuamme lasten kanssa keskusteltiin siitä, mikä oli tapahtumassa kaikista mukavinta. Lopulta pisimmän korren vetivät hälytysajoneuvot, jotka olivat kaikille erittäin mieluisia.

Loppuun muutama lasten kommentti tapahtuman mukavista asioista:

”Se sairaala-auto oli kaikista mukavin.”

”Karkkipiste oli kiva.”

”Kaikista mukavinta oli painaa sormenjälki.”

Iloista syksyn jatkoa kaikille!

Toivottavat TaikaVekaralaiset

Syksyn satoa VilliVekarassa

Hei ja terveisiä Raahesta!

Syksy tekee tuloaan ja me VilliVekaralaiset olemme ottaneet syksyn avosylin vastaan. Syksyinen luonto sääilmiöineen, väreineen ja kauden kasviksineen on inspiroinut meitä suuresti toiminnassamme. Syksy sekä kuuluu lauluissa, loruissa ja leikeissä, että näkyy kädentaidoissa.

Vilkkaat kävivät viime viikolla nappaamassa pihlajan lehtiä askartelumateriaaliksi. Lehdistä tehtiin hienot pihlaja-taulut, joihin lisättiin marjoja sormiväreillä maalaten tai silkkipaperista rypistellen. Tällä viikolla kädentaitojen kartuttamista jatketaan syksyisellä teemalla omenataulujen muodossa. 

 

Touhukkaiden lapset ihmettelivät pihlajan oksia marjoineen ja askartelivat konkreettista mallia hyödyntäen itselleen pihlajanmarjataulut. Lehdet ja oksat muotoutuivat kartongille vihreällä sormivärillä ja marjat rypisteltiin silkkipaperista punaisiksi pieniksi mytyiksi. Taisipa pariin tauluun eksyä aitojakin marjoja! Tällä viikolla Touhukkaiden tarkoituksena on tutustua kotimaisiin kasviksiin, jotka ovat parhaimmillaan alkusyksystä. Touhukkaat eivät pelkästään tutustu maasta nostettuun porkkanan tai puusta poimitun omenan ulkonäköön vaan rohkaisemme lapsia myös maistamaan syksyn antimia! Tutustumisen jälkeen lasten kanssa askarrellaan paperista leikaten ja liimaten ikivihanneksia, joita voidaan myöhemmin käyttää rekvisiittana laululeikeissä.

 

VilliVekaran nuorimmat, Lystikkäät, tekivät menneellä viikolla syksyisiä peikkoja. Materiaalina toimivat kivet, joista saatiin komeita peikkoja maalia ja liimaa apuna käyttämällä.

Luonnossa liikkuessa kannattaa pitää silmät auki, sillä syksy tarjoaa paljon ideoita kaikenlaiseen touhuiluun. Materiaalit kaikenlaiseen askarteluun saa kerättyä mukavasti metsäretken ohessa. Sateenkaan ei kannata antaa hidastaa, kumpparit jalkaan ja menoksi!

Syysterveisin

VilliVekaralaiset