Ison Vekaran ensimmäinen vuosi

Vajaa vuosi sitten Vekarat tekivät jotain täysin uutta, nimittäin elokuussa 2014 avautui laatuaan ensimmäinen Vekara-päiväkoti Pohjois-Pohjanmaan ulkopuolelle. Esikoisen roolin saikin Pirkkalaan Kyöstin alueelle avattu TemppuVekara. TemppuVekaran ensimmäinen toimintakausi lähenee loppuaan, ja jäljellä on enää vain heinäkuun päivystys. Toimintakauteen on mahtunut paljon kaikenlaista, ja alla olevassa tekstissä Tempun lastentarhanopettaja Jonna kertoo kokemuksistaan ja Tempun elämästä ensimmäisen vuoden ajalta.

Pikkuhiljaa TemppuVekaran ensimmäinen toimintakausi lähenee loppuaan. Kuten myös oma ensimmäinen vuoteni Vekaroilla ja lastentarhanopettajana. Viime vuoden elokuussa kihisin jännityksestä ja innosta tavattuani ensimmäistä kertaa tulevat työkaverini ja työpaikkani sekä hetkeä myöhemmin oman lapsiryhmäni. Nyt ei enää jännitä, mutta intoa riittää senkin edestä. Enkä tarkoita innolla vain itseäni vaan koko Tempun väkeä. Ja taitaa intoa riittää työmiehilläkin päiväkodin pihassa, kun Tempun lisäsiipi valmistuu huimaa vauhtia. Lapset ja aikuiset ovatkin tarkkasilmäisinä seuranneet projektin valmistumista huhtikuusta lähtien.

Viime vuosi TemppuVekarassa on ollut mukavaa aikaa. Olen oppinut paljon uusia asioita, kokenut monia ihania hetkiä lasten kanssa ja ollut toisinaan pienien haasteidenkin edessä. Temppuun olen tullut joka päivä hyvällä mielellä töihin, kun vastassa on ollut mukavat työkaverit ja iloiset lapset. Ja vaikka joku aamu olisinkin väärällä jalalla noussut sängystä, niin mieli on muuttunut siinä samassa, kun lapset tulevat halaamaan ja toivottamaan hyvät huomenet. Enkä unohda kevätjuhlan jälkeen yhden äidin sanoja ”te ootte ihan parhaita”, kun keikuimme tiimini henkilökunnan kanssa kiipeilytelineessä päiväkodin pihassa. Taisi hän napata tilanteesta vielä valokuvankin. Olette te vanhemmatkin ihan parhaita, yhdessähän me tätä työtä tehdään.

Tänään juttelimme lasten kanssa kuluneesta vuodesta. Heistä kivoimpia hetkiä olivat olleet jumppatuokiot, leikkiminen, retkeilyt ja ulkoileminen. Ihania arkisia asioita. Lisäksi lapset muistelivat joulun aikaan vietettyä yhteistä lauluhetkeä viereisessä vanhainkodissa sekä kevätretkeä kulttuurikeskus Piipoohon. Onhan me vietetty naamiaisiakin salissa, leivottu pannaria ja sämpylöitä, tutustuttu mediavälineisiin, draamailtu ja vietetty olympialaisia kentällä. Monenmoista on vuoteen mahtunut ja olemme järjestäneet myös yhteisiä tapahtumia lasten ja vanhempien kesken, kuten isänpäivän ulkotapahtuma, toiminnallinen joulujuhla sekä äitienpäivän taidenäyttely. Viimeisimpänä vielä kevätjuhla, jossa lapset saivat esittää laulu- ja tanssiesityksiä vanhemmille ja sukulaisille.

Vaikka me TemppuVekarassa ollaan tunnetusti hyviä liikkumaan, niin ollaan me hyviä kertomaan satujakin. Tämä seuraava satu vaati syntyäkseen kynän ja paperia, kuuntelevan aikuisen ja muutaman innokkaan ja taitavan sadunkertojan TemppuVekaran Kettukallion ja Karhuvuoren ryhmästä.

KUKKANEN LENSI

"Kukkanen lensi toiselle puolelle. Se lentäis toiselle puolelle maapalloa. Se lentää karkkimaahan, jossa on tikkareita, suklaata, jäätelöä, kakkua ja dinosaurus ja lohikäärmekarkkeja. Dinosaurus syö kitarakeksejä karkkiluolassa. Siellä on monta popcornia. Seinät on tehty popcornista. Siellä on zombeja. Kukkanen lentäis maapallon ylitte. Ihmisiä olis kattomassa. Se tulis kotiin."

Lapset saivat kertoa satua yhdessä ja minä kirjoitin ajatuksia ylös sana sanalta. Kun satu oli lasten mielestä valmis, he saivat keksiä vielä sille nimen, Kukkanen lensi. Vau, mikä satu, lasten näköinen.

Tässä viimeisessä kuvassa Kettukallion ryhmä toivottelee mukavaa kesää kaikille :) Kuva on retkeltä, jossa olimme ihailemassa hevosia laitumella ja leikkimässä matkan varrella olleessa merirosvoaiheisessa leikkipuistossa.

Kivaa kesää ja toivottavasti tuo aurinko näyttäytyisi meille hiukan enemmän!

Terkuin Jonna ja Temppuvekaran väki

Kuluneen kevään kohokohtia TaikaVekarassa

Kesän alkuun saimme blogiin hieman Oulun Kuivasjärven päiväkotimme TaikaVekaran kuulumisia kevään ajalta. Päiväkodissa on ollut tavanomaisemman arjen ohessa myös muutama kohokohta, joista päiväkoti kertoo alla.

Hyväntekeväisyyskirppis 

TaikaVekarassa järjestettiin huhtikuussa pihakirppis. Kirppikselle pyydettiin lahjoituksia vanhemmilta ja vanhemmat lähtivätkin tosi hyvin mukaan tapahtumaan lahjoitusten muodossa. TaikaVekaran ahkerat eskarit perustivat kirpparille myös kahvila ”Herkun”, josta sai ostaa Velho- ja Taikurilasten leipomia mokkapaloja sekä kahvia. Eskarit myös toimivat kirpparilla myyjinä, ja hienostihan kauppa kävi. Kaiken kaikkiaan kirpputorin ja kahvion tuotto oli yhteensä 270€. Päätimme yhdessä lasten kanssa, että lahjoitamme rahat hyväntekeväisyyteen. Kohteeksi valikoitui hyväntekeväisyysjärjestö Hope, joka auttaa vapaaehtoisvoimin vähävaraisia ja kriisin kokeneita perheitä mm. konkreettisten tavaralahjoitusten, harrastustuen ja elämysten muodossa. Kirpputorin jälkeen kävimme ostamassa saaduilla rahoilla kuusi potkulautaa. Potkulaudat lahjoitettiin Hopen kautta vähävaraisille lapsiperheille. Kokemus yhdessä hyvän tekemisestä oli tärkeä TaikaVekaran lapsille ja tapahtumasta ja sen avulla kerätystä lahjoituksesta jäi varmasti hyvä mieli pitkäksi aikaa.

Pihakirppiksen touhuja päiväkodilla

Viskareiden pyöräretki

Viskareiden kauan odotettu pyöräretki koitti viimein toukokuun viimeisenä torstaina. Pyöräilimme lasten kanssa yhdessä TaikaVekarasta läheiseen Kuivasjärven Saleen, jossa jokainen sai ostaa itselleen valitsemansa pienen herkun. Kaupalta pyöräilimme läheiseen leikkipuistoon koulun viereen, jossa herkut syötiin ja sitten leikittiin erilaisissa telineissä. Lapset saivat temppuilla myös koulun pihalla olevissa telineissä. Retki sujui aurinkoisessa säässä mallikkaasti pyöräilysääntöjä noudattaen ja kaikille jäi kevätretkestä hyvä mieli. Kyllä oli taitavat viskarit pyöräilemässä!

Alkukesän terveisin,

TaikaVekaran väki

Kevätjuhla lystikkäissä sirkustunnelmissa

Kaikissa Vekara-taloissa on toukokuun lopussa vietetty kevätjuhlia, kukin talo tyylillään. Tässäpä hieman tarinaa LystiVekaran kevätjuhlasta, jota vietettiinkin sirkusteemalla! 

Sirkustirehtööri kajautti illan ohjelman alkaneeksi ja samassa maneesin täytti joukko Amerikan intiaaneja kopsutellen ja kapsutellen ympäriinsä vauhdikkain laukka-askelin. Leirinuotiolle päästyään törmäsivät intiaanit Amerikan täteihin, jotka toivat, mitä mielenkiintoisimpia tuliaisia laulun ja liikuntaleikin merkeissä.

Pohjois-Amerikasta matkasimme seuraavan ohjelmanumeron tiimoilta Etelä-Amerikkaan, Amazonin sademetsään, jossa Viidakon varjot viihdyttivät meitä eläinten tanssinumerolla. 

Kiinan matkalla lapset olivat opetelleet Tuiki tuiki tähtönen –laulun kiinaksi. Ja hienostihan se kajahtikin päiväkodin melkein pienimmäisten, Tiikereinä esiintyneiden lasten esittämänä. 

Sirkuksen lähestyessä loppuaan, saimme maneesille hieman pelottavankin, chileläisen musiikin siivittämänä joukon Pääsiäissaarten ”kivipäitä”, sotureita sekä erilaisia luonnon sääilmiöitä ja eläimiä. Yhdessä he viihdyttivät meitä ohjelmanumerolla, joka sisälsi eri tanssityylejä aina breikistä kivitanssiin. 

Illan viimeisestä ohjelmanumerosta vastasivat illan aikana jo kertaalleen kummiryhmiensä kanssa esiintyneet eskarit, jotka saapuivat nyt maneesille suurena joukkona vastaanottamaan todistuksen ja kukan lystikkäästä ja hienosti menneestä eskarivuodesta. Eskarilaiset lauloivat myös yleisölle Ystävyyttä-laulun, jonka teemana oli yksi eskarivuoden tärkeimmistä tavoitteista: ystävyyden rakentaminen. 

Vaikka tirehtööri kajautti sirkusesitysten päättyneen, eivät sirkushuvit siihen loppuneet. Illanvietto jatkui mitä mukavimmin pomppulinnassa pomppien, polkuautoilla huristelle, Vekarapyörää pyöritellen ja trampoliinilla hyppien. Sirkushuveista mielekkäitä olivat myös mielikuvituksellisesti muotoillut ilmapallot sekä tietysti hattara ja muut sirkusherkut. 

Hauskaa siis oli ja hymyssä suin olemme juhlan jälkeen muistelleet ikimuistoista omaa LystiSirkustamme. 

Hymyssä suin muistelemme myös koko kulunutta vuottamme, jonka aikana seikkalimme ympäri maailman ja tutustuimme mitä ihmeellisempiin kulttuureihin. Lystin porukka kiittää ja kumartaa, ja jatkaa vielä kesää kohtikin hymy huulilla!