Meillä Oulun TähtiVekarassa ollaan sitä mieltä, että kaikenlainen musisoiminen on mukavaa! Musisointi näkyy myös paljon päiväkodin arjessa.
Vuoden alussa saimme ryhmiin uusia lelusoittimia, kuten kitaroita ja koskettimia. Lastenhoitajamme Maarit virkkasi lasten käyttöön kädet sauhuten myös mikrofoneja. Olemmekin iloksemme huomanneet, kuinka musiikki on alkanut elämään uudella tavalla lasten leikeissä ja tekemisissä. Olemme saaneet nauttia muun muassa spontaaneista lasten järjestämistä konserteista ja laulukilpailuista. Kurreilla 3-4 -vuotiaat lapset ovat seisoneet eteisen pitkillä penkeillä leikkien sen olevan esiintymislava, ja rämpyttäneet vimmatusti kitaroitaan mikrofonit käsissään. Kurrejen naapurit, pikkuiset Ketut, ovat pian saapuneet yleisöksi ihmettelemään, että mistä moinen laulu oikein raikaa. Kurrejen suosikkibiisejä ovat olleet Fröbelin palikoiden Sutsisatsi ja Huugiguugi, Juha Tapion Mä tykkään susta niin että halkeen, Haloo Helsingin Beibi ja Antti Tuiskun Sata salamaa. Mutta ehdoton suosikki, jo kolmatta vuotta, on Robinin Boom Kah!
Myös Kettujen ryhmässä laulut ja leikit ovat osa päivittäisiä puuhia. Tämän vuoden suosikkilauluja ovat olleet ikivihreät I-ha-haa, Hämä-hämä-häkki, Pienet sammakot sekä Karhunpoika sairastaa -leikki. Pienet sammakot -laulussa tunnetusti lauletaan, ettei sammakolla ole korvia. Erään lapsen mielestä myöskään aikuisilla ei aina ole korvia, sillä eräänä aamuna aikuinen ei heti kuullut ja vastannut lapsen tervehdykseen, jolloin lapsi lauloi puurolautasen äärestä, että ”ei korvia, ei korvia”.
4-5 -vuotiailla Sulkaturkeilla muskarissa musisoidaan viikoittain. Tämän hetken suursuosikki on Jänöpupu ja pakkanen -laulu. Sulkaturkit ovat innostuneet myös laulupiirtämisestä!
”Pyöritän, pyöritän, lumipallon pyöritän.
Pyöritän, pyöritän, toisen kas noin.
Pyöritän, pyöritän, kolmannenkin pyöritän,
lumesta kädetkin loin.”
-Minna Lappalainen
Sulkaturkit ovat ottaneet mallia eskareista, ja viime aikoina The Voice of Finland -kilpailu onkin ollut tuttu leikki ryhmässä. Laulukilpailusta on tullut eskareiden, eli Mesitassujen, hittileikki. Lapsille onkin erityisen tärkeää, kuka saa olla mikäkin tuomari.
”Hei ootko sä Tarja?”
”Eiku tuo nalle vois olla..”
”Hei mää voin olla Tarja Halonen!”
”No höh! Ei se oo Halonen ku Turunen!”
Maikkeli on yksi lasten suosikkituomareista, samoin Retraama. Esityssuosikki on Sata Salamaa, jota jokainen esittää vuorollaan. Hyvänä kakkosena tulee laulu Voitolla yöhön.
”Sieltä hän iskee laulua kuin salamaa kirkkaalta taivaalta, ja äänessäkin on potentiaalia. Tule minun tiimiini!!” huutaa Maikkeli. Suuria tunteita ja tuuletusta on siis nähtävissä.
Helmikuun alussa koko päiväkoti teki retken Pohjankartanolle Pinokkio-musiikkisatua katsomaan. Nousimme linja-autoon jo heti aamusta, ja se olikin jännittävä kokemus usealle pikku tähtivekaralaiselle. Linja-auton ikkunasta pikkuiset Ketut olivat bonganneet muun muassa traktorin ja autoja. Retken jälkeen päiväkodilla laulettiinkin varo-varo-vasti ajavasta autosta ja auton torvesta, joka töötötti tööt tööt tööt! Ketut kertoivat, että musiikkiesityksessä oli kivaa ja lavalla oli nähty niin pupu, kettu, kissa kuin koira. Ja tietysti pitkänenäinen poika! Eskareista parasta oli, kun sirkka teki temppuja ja Pinokkion nenä kasvoi.
Musisoivin terveisin,
TähtiVekaran väki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti