22. elokuuta 2014

LystiVekara leikissä

Tällä kertaa tarjoilemme hieman ajatuksia leikistä ja leikin merkityksestä. Äänessä Oulun Ritaharjussa sijaitsevan päiväkotimme LystiVekaran lapset ja aikuiset.
Usein meidän aikuisten suusta kuuluvat sanat ”Olemme vain leikkineet”. Lauseessa särähtää korvaan väkisinkin sana ”vain”, kuulostaen valitettavasti leikin ja sen merkityksen vähättelemiseltä. Onko leikkiminen jotenkin huonoa tai väheksyttävää toimintaa? Meillä LystiVekarassa niin kutsutulle vapaalle leikille annetaan paljon aikaa. Se ei suinkaan tarkoita, että se olisi merkityksetöntä toimintaa, jossa aikuisella ei ole roolia tai jossa lapset eivät oppisi mitään. Juuri vapaassa leikissä lapset harjoittelevat aikuisen tuella tärkeimpiä taitoja elämää varten: sosiaalisia taitoja, toisen kunnioitusta ja huomioimista, yhdessä toimimista sekä konfliktien ratkaisemista ja empatiaa. Juuri leikissä aikuinen saa arvokasta tietoa lapsen taidoista ja kehityksestä.

Hienomotoriikkaa ja varjojen tutkintaa leikin lomassa

Mutta onko ”vain” leikki ainoastaan vapaata leikkiä? Mitä muuta LystiVekarassa sitten tehdään kuin ”vain” leikitään? Lapsille mielekkäin toiminta ja oppiminen tapahtuvat juuri leikin kautta. Mielikuvitus sekoitettuna toimintamme peruslähtökohtaan, liikuntaan, antaa rajattomat mahdollisuudet toiminnallemme ja leikillemme. Leikimme eri maastoissa samalla laskien, kuinka monen lyhtypylvään ohi kuljemme tai kuinka monelle mättäälle hyppäämme. Leikimme metsän eläimiä, jolloin sovellamme jo olemassa olevaa tietoamme luonnosta ja sen asukkaista. Leikimme pihalla vuorikiipeilijää samalla harjoitellen motorisia taitoja ja leikimme tutkimusmatkailijoita, jolloin tarkkojen aistihavaintojen tekeminen on äärimmäisen tärkeää. Me leikimme kaiken aikaa. Edellä vain muutama esimerkki siitä, mitä leikin kautta huomaamatta opimme. Voimmeko todella sanoa ”vain” leikkineemme?

Kysyimme lapsilta ajatuksia leikistä. Mitä leikki on? Syvennyimme keskusteluissa sillä hetkellä alkamassa olevaan leikkiin ja sen sisältöön sekä vertasimme sitä vieressä alkavaan jalkapallopeliin. Pohdimme onko pelaaminen leikkiä ja mitä eroja ja yhtäläisyyksiä lapset niissä näkevät. Mietimme myös, voiko leikissä oppia.

Lasten yhteinen linja oli, että leikki on hauskaa, hauskanpitoa ja sitä, että otetaan kavereita leikkiin. LystiVekarassa leikitään niin, että ”on tosi mukavaa ja saa olla rauhassa ja hauskaa”.

Vapaamuotoisen haastattelutilanteen ohessa käynnisteltiin jo kotileikkiä, jossa oli koira ja kissa. Leikissä koira ”kaivaa kuoppia ja ettii luita”. Mietimme yhdessä, miten lapsesta muuntuu leikin koira, jolloin lapsi asettui konttaamaan ja hymyili: ”näin!”. Toden totta! Se kävi helposti!

Vieressä käynnisteltävä jalkapallopeli vei pohdintaa pelien maailmaan ja mietimme, onko pelaaminen leikkiä. ”Eeei!” kuului useimmasta suusta, vaikkakin yksi ”on” mahtui myös joukkoon. Pelaamisen erottaa leikistä lasten mielestä säännöt. Ja tottahan se onkin. Peleissä on sääntöjä. Mutta niinhän on leikissäkin, kuten lapset pian itse hoksasivat. Leikissä on hieman erilaiset säännöt kuin peleissä, mutta myös paljon samaa. Sekä pelissä että leikissä otetaan kavereita mukaan ja molemmissa on myös hauskaa. Pelissä ei saa kampata tai kiusata, mutta ei myöskään leikissä. Eroina lapset näkivät sen, että pelissä ”heitetään esimerkiksi tai potkitaan pallolla tai otetaan kiinni. Leikissä juostaan ja on hauskaa”. Leikissä ei myöskään ”niin paljon seistä”. Pohdimme asiaa hetken ja lopulta lapset tulivatkin siihen tulokseen, että kyllähän pelaaminen on tavallaan leikkiä.

Aika paljon siis tapahtuu ja opitaan ”vain” leikissä. Leikissä voi oppia ”vaikka sitä, ettei saa olla tuhma rosvossa ja poliisissa”.

Ja kyllä, meillä LystiVekarassa aiotaan edelleenkin vain leikkiä =)

Terveisin

LystiVekaran porukka

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti